Täällä kirjotellaan taas. Palailen parin vuoden jälkeen tänne elämää ihmettelemään. Viime kirjottelun jälkeen on tapahtunu kaikenlaista, johon täytynee palata myöhemmin tarkemmin. Poistelin myös joitain tekstejä, mutta en raaskinu tyhjentää blogia kokonaan enkä halunnu alottaa kokonaan uuttakaan. Vanhat tekstit säilyköön muistoina tuolla menneisyydessä.
2017, kun viimeeks kirjottelin oli opinnot vielä vaiheessa, mutta valmistuin saman vuoden joulukuussa. Opinnäytetyö oli tuon kesän ja syksyn suurin hoidettava asia ja se saatiin huippuarvosanalla myös valmiiksi. Meillä oli aivan mahtava porukka tekemässä sitä. Aiheena oli lapsen seksuaalisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Asia, joka ansaitsee varmasti oman tekstinsä myös täällä aikanaan.
Oon tuon 2017 jälkeen tehny töitä samassa päiväkodissa. Päiväkotiarkea siis kotona ja töissä. Viime toukokuussa 2019 satutin työtapaturmassa jalkani astumalla töissä puukengillä duplon päälle. Nilkka sen seurauksena taittui. Luulin jo viikon sairasloman aikana tulleeni kuntoon. Olin kuitenkin väärässä ja elokuussa oli pakko myöntää parin kuukauden potemisten jälkee, et satutettu jalka ei kestä töissä ja jäädä sairaslomalle. Siitä asti oon mietiskelly, mitä miun tulevaisuus pitää sisällään tulevina vuosina ja mitä voisin tehä jatkossa päivien ratoksi vamman seurauksena kehittyneen sairauden sallimissa rajoissa.
Tänään mieleen palasi tää blogi. Päätin palata päivittämään tilanteen tänne ja katotaan olisko tästä miulle nyt säännöllisempää ajankulua tulossa. :)
Lapset on kasvaneet kohisten. Sälli täytti just kymmenen ja teini-ikä uhkailee tulollaan. Neitikin on jo viisi. Taloudessa siis kaksi omalla tavallaan oman tahtoista yksilöä. <3
Mukavaa alkanutta vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti